Nokkalan Käräjätalo on idyllinen juhla- ja kokoustila Pieksämäellä.
Historia 1700 Nokkalan tilan historia maanviljelystilana ulottuu todennäköisesti jopa 1700-luvun puolelle, mutta käräjätalona Nokkalan tarina alkaa1800-luvun alkupuolella rakennetusta savutuvasta, joka on tilan vanhin rakennus. Tupa toimi ensin savutupana vuosikymmeniä. Siellä nukuttiin, syötiin, laitettiin ruokaa, oleskeltiin ja tehtiin puhdetöitä. Sisustus oli ajan hengen mukaan niukkaa ja käytännöllistä. Keskeisenä elementtinä 10 x 10 m kokoisessa tuvassa toimi suuri uuni, joka oli aina 1930-luvulle saakka savutuvan uuni. Savu pysytteli tuvan yläosassa, ovilinjan yläpuolella ja kiemurteli sieltä ulos katossa olevien räppänöiden kautta.
1800 Rakennuksen eteläpää on vuodelta 1832 ja tässä tuvassa pidettiin käräjiä suuren pirtinkaluston ympärillä. Sittemmin, 1900 -luvulla käräjät siirtyivät tilan päärakennukseen, jossa pidettiin viimeiset käräjät vuonna 1955. Syyskäräjät olivat marras-joulukuussa ja kevätkäräjät huhti-toukokuussa. Käräjät saattoivat kestää jopa 4-5 viikkoa.
1900 Sodan aikana tupa toimi siirtolaistenkin majapaikkana. Talvisodan ja välirauhan aikana se oli naisten työpaja, jossa valmistettiin muun muassa sotilaiden lumipukuja. Olipa tuvassa armeijan viestintätoimintaakin. Sodan jälkeen tupaan perustettiin leipomo. Tuolloin uuni muutettiin kaksiarinaiseksi. Leipomotuotteita valmistettiin kauppoihin ja paikan päällä käyville ostajille. Tilalla on koko tilan historian ajan harjoitettu maataloutta, mutta nykyisin se on vain asumuskäytössä. Viljelyn lisäksi tilalla on toiminut sikala, kanala, navetta ja myöhemmin maatalousmuseo.

Käräjätalo

Nokkalantie 8

76150 Pieksämäki

 

www.karajatalo.fi

 

Marketta Moilanen

p. 040 730 2220

marketta.moilanen@moilas.com

© Copyright 2019

 

 

Nokkalan Käräjätalo on idyllinen juhla- ja kokoustila Pieksämäellä.
Historia 1700 Nokkalan tilan historia maanviljelystilana ulottuu todennäköisesti jopa 1700-luvun puolelle, mutta käräjätalona Nokkalan tarina alkaa1800-luvun alkupuolella rakennetusta savutuvasta, joka on tilan vanhin rakennus. Tupa toimi ensin savutupana vuosikymmeniä. Siellä nukuttiin, syötiin, laitettiin ruokaa, oleskeltiin ja tehtiin puhdetöitä. Sisustus oli ajan hengen mukaan niukkaa ja käytännöllistä. Keskeisenä elementtinä 10 x 10 m kokoisessa tuvassa toimi suuri uuni, joka oli aina 1930-luvulle saakka savutuvan uuni. Savu pysytteli tuvan yläosassa, ovilinjan yläpuolella ja kiemurteli sieltä ulos katossa olevien räppänöiden kautta.
1800 Rakennuksen eteläpää on vuodelta 1832 ja tässä tuvassa pidettiin käräjiä suuren pirtinkaluston ympärillä. Sittemmin, 1900 -luvulla käräjät siirtyivät tilan päärakennukseen, jossa pidettiin viimeiset käräjät vuonna 1955. Syyskäräjät olivat marras-joulukuussa ja kevätkäräjät huhti-toukokuussa. Käräjät saattoivat kestää jopa 4-5 viikkoa.
1900 Sodan aikana tupa toimi siirtolaistenkin majapaikkana. Talvisodan ja välirauhan aikana se oli naisten työpaja, jossa valmistettiin muun muassa sotilaiden lumipukuja. Olipa tuvassa armeijan viestintätoimintaakin. Sodan jälkeen tupaan perustettiin leipomo. Tuolloin uuni muutettiin kaksiarinaiseksi. Leipomotuotteita valmistettiin kauppoihin ja paikan päällä käyville ostajille. Tilalla on koko tilan historian ajan harjoitettu maataloutta, mutta nykyisin se on vain asumuskäytössä. Viljelyn lisäksi tilalla on toiminut sikala, kanala, navetta ja myöhemmin maatalousmuseo.
Nokkalan Käräjätalo on idyllinen juhla- ja kokoustila Pieksämäellä.
Historia 1700 Nokkalan tilan historia maanviljelystilana ulottuu todennäköisesti jopa 1700-luvun puolelle, mutta käräjätalona Nokkalan tarina alkaa1800-luvun alkupuolella rakennetusta savutuvasta, joka on tilan vanhin rakennus. Tupa toimi ensin savutupana vuosikymmeniä. Siellä nukuttiin, syötiin, laitettiin ruokaa, oleskeltiin ja tehtiin puhdetöitä. Sisustus oli ajan hengen mukaan niukkaa ja käytännöllistä. Keskeisenä elementtinä 10 x 10 m kokoisessa tuvassa toimi suuri uuni, joka oli aina 1930-luvulle saakka savutuvan uuni. Savu pysytteli tuvan yläosassa, ovilinjan yläpuolella ja kiemurteli sieltä ulos katossa olevien räppänöiden kautta.
1800 Rakennuksen eteläpää on vuodelta 1832 ja tässä tuvassa pidettiin käräjiä suuren pirtinkaluston ympärillä. Sittemmin, 1900 -luvulla käräjät siirtyivät tilan päärakennukseen, jossa pidettiin viimeiset käräjät vuonna 1955. Syyskäräjät olivat marras-joulukuussa ja kevätkäräjät huhti-toukokuussa. Käräjät saattoivat kestää jopa 4-5 viikkoa.
1900 Sodan aikana tupa toimi siirtolaistenkin majapaikkana. Talvisodan ja välirauhan aikana se oli naisten työpaja, jossa valmistettiin muun muassa sotilaiden lumipukuja. Olipa tuvassa armeijan viestintätoimintaakin. Sodan jälkeen tupaan perustettiin leipomo. Tuolloin uuni muutettiin kaksiarinaiseksi. Leipomotuotteita valmistettiin kauppoihin ja paikan päällä käyville ostajille. Tilalla on koko tilan historian ajan harjoitettu maataloutta, mutta nykyisin se on vain asumuskäytössä. Viljelyn lisäksi tilalla on toiminut sikala, kanala, navetta ja myöhemmin maatalousmuseo.
Nokkalan Käräjätalo on idyllinen juhla- ja kokoustila Pieksämäellä.
Historia 1700 Nokkalan tilan historia maanviljelystilana ulottuu todennäköisesti jopa 1700-luvun puolelle, mutta käräjätalona Nokkalan tarina alkaa1800-luvun alkupuolella rakennetusta savutuvasta, joka on tilan vanhin rakennus. Tupa toimi ensin savutupana vuosikymmeniä. Siellä nukuttiin, syötiin, laitettiin ruokaa, oleskeltiin ja tehtiin puhdetöitä. Sisustus oli ajan hengen mukaan niukkaa ja käytännöllistä. Keskeisenä elementtinä 10 x 10 m kokoisessa tuvassa toimi suuri uuni, joka oli aina 1930-luvulle saakka savutuvan uuni. Savu pysytteli tuvan yläosassa, ovilinjan yläpuolella ja kiemurteli sieltä ulos katossa olevien räppänöiden kautta.
1800 Rakennuksen eteläpää on vuodelta 1832 ja tässä tuvassa pidettiin käräjiä suuren pirtinkaluston ympärillä. Sittemmin, 1900 -luvulla käräjät siirtyivät tilan päärakennukseen, jossa pidettiin viimeiset käräjät vuonna 1955. Syyskäräjät olivat marras-joulukuussa ja kevätkäräjät huhti-toukokuussa. Käräjät saattoivat kestää jopa 4-5 viikkoa.
1900 Sodan aikana tupa toimi siirtolaistenkin majapaikkana. Talvisodan ja välirauhan aikana se oli naisten työpaja, jossa valmistettiin muun muassa sotilaiden lumipukuja. Olipa tuvassa armeijan viestintätoimintaakin. Sodan jälkeen tupaan perustettiin leipomo. Tuolloin uuni muutettiin kaksiarinaiseksi. Leipomotuotteita valmistettiin kauppoihin ja paikan päällä käyville ostajille. Tilalla on koko tilan historian ajan harjoitettu maataloutta, mutta nykyisin se on vain asumuskäytössä. Viljelyn lisäksi tilalla on toiminut sikala, kanala, navetta ja myöhemmin maatalousmuseo.
Nokkalan Käräjätalo on idyllinen juhla- ja kokoustila Pieksämäellä.
Historia 1700 Nokkalan tilan historia maanviljelystilana ulottuu todennäköisesti jopa 1700-luvun puolelle, mutta käräjätalona Nokkalan tarina alkaa1800-luvun alkupuolella rakennetusta savutuvasta, joka on tilan vanhin rakennus. Tupa toimi ensin savutupana vuosikymmeniä. Siellä nukuttiin, syötiin, laitettiin ruokaa, oleskeltiin ja tehtiin puhdetöitä. Sisustus oli ajan hengen mukaan niukkaa ja käytännöllistä. Keskeisenä elementtinä 10 x 10 m kokoisessa tuvassa toimi suuri uuni, joka oli aina 1930-luvulle saakka savutuvan uuni. Savu pysytteli tuvan yläosassa, ovilinjan yläpuolella ja kiemurteli sieltä ulos katossa olevien räppänöiden kautta.
1800 Rakennuksen eteläpää on vuodelta 1832 ja tässä tuvassa pidettiin käräjiä suuren pirtinkaluston ympärillä. Sittemmin, 1900 -luvulla käräjät siirtyivät tilan päärakennukseen, jossa pidettiin viimeiset käräjät vuonna 1955. Syyskäräjät olivat marras-joulukuussa ja kevätkäräjät huhti-toukokuussa. Käräjät saattoivat kestää jopa 4-5 viikkoa.
1900 Sodan aikana tupa toimi siirtolaistenkin majapaikkana. Talvisodan ja välirauhan aikana se oli naisten työpaja, jossa valmistettiin muun muassa sotilaiden lumipukuja. Olipa tuvassa armeijan viestintätoimintaakin. Sodan jälkeen tupaan perustettiin leipomo. Tuolloin uuni muutettiin kaksiarinaiseksi. Leipomotuotteita valmistettiin kauppoihin ja paikan päällä käyville ostajille. Tilalla on koko tilan historian ajan harjoitettu maataloutta, mutta nykyisin se on vain asumuskäytössä. Viljelyn lisäksi tilalla on toiminut sikala, kanala, navetta ja myöhemmin maatalousmuseo.